Fleckvieh-nautakarja kehitettiin 1830-luvulla kaksikäyttöiseksi roduksi. Niitä voidaan kasvattaa joko lypsy- tai lihanautakarjalla molempien tuotannon lisäämiseksi. Fleckvieh-rotu kehitettiin Simmental-nautakarjasta. Joissakin osissa maailmaa nykyään käytetään sanaa "Fleckvieh" ja "Simental" keskenään, tai karjaa kutsutaan nimellä "Fleckvieh Simmental".
Fleckvieh-nautakarjaa voidaan pitää kaikilla tuotantoalueilla ympäri maailmaa ja se sopeutuu lähes kaikkiin ympäristöihin. Ne ovat suosittuja säilyttää, koska ne tuottavat korkealaatuista lihaa ja maitoa, niillä on pitkä käyttöikä ja yleisesti hyvä terveys.
Nopeat faktat Fleckvieh-nautakarjasta
| Rodun nimi: | Fleckvieh |
| Alkuperäpaikka: | Itäv alta ja Saksa |
| Käyttö: | Maidon ja lihan tuotanto |
| Hänän koko: | 2, 425 – 2, 866 puntaa |
| Lehmän koko: | 1, 543 – 1,763 puntaa |
| Väri: | Yksivärinen punainen tai punainen ja valkoinen (pyyhkeä) |
| Elinikä: | Yli 6 vuotta |
| Ilmastotoleranssi: | Kaikki ilmastot |
| Hoitotaso: | Helppo |
| Maidontuotanto: | 73 – 82 puntaa päivässä imetyksen aikana |
| Maailman väestö: | 41 miljoonaa |
Fleckvieh Cattle Origins
1830-luvulla Sveitsin simmental-karjaa tuotiin Saksaan ja Itäv altaan. Simmentalkarja tunnettiin kokostaan ja maidontuotannon laadustaan, ja niiden avulla pyrittiin parantamaan monikäyttöisiä nautarotuja näissä muissa maissa kasvattamalla niitä paikallisella karjalla. Fleckvieh-nautakarjasta tuli itsenäinen rotu vuonna 1920. Nautaa käytettiin maidon ja lihan lisäksi myös vetohärkinä.
Fleckvieh on saksaa ja tarkoittaa "täpläkarjaa". Vuonna 1968 rotu tuotiin Yhdysv altoihin nykyisen karjan koon kasvattamiseksi. Nykyään rotua nähdään monissa maissa ympäri maailmaa.
Fleckvieh Ominaisuudet
Fleckvieh-nautakarja on kasvatettu valikoivasti tuottamaan korkeat liha- ja maitosadot. Muihin rotuihin verrattuna lehmien poikiminen on helpompaa ja vasikoiden eloonjäämisprosentti on korkeampi.
Nautakarja on tottelevainen ja helppohoitoinen. Heidän hyvä luonteensa pitää heidät suhteellisen stressittömänä. Lehmät ovat erittäin emoisia ja tuottavat runsaasti maitoa vasikoilleen. Ne tunnetaan utareen terveydestä ja lypsynopeuksista.
Lehmien tuottama maito sisältää tyypillisesti 4,2 % voirasvaa ja 3,7 % proteiinia, mikä tekee siitä laadukkaan tuotteen, joka voi lisätä voittoja.
Fleckvieh-nauta voi laiduntaa melkein missä tahansa ympäristössä. Ne ovat sopeutuvia ja kestäviä. Ne ovat sopivia valintoja latoille ja laitumille. Niiden vahvat jalat antavat heille mahdollisuuden kävellä pitkiä matkoja tarvittaessa. Tämä auttaa heitä menestymään erilaisissa ilmasto-olosuhteissa kaikkialla maailmassa. Ne voivat mukautua kaikkiin viljelyjärjestelmiin.
Heidän terveytensä pitää eläinlääkärikulut alhaisina. Sonnit kasvavat nopeasti ja tuottavat vähärasvaista lihaa nuorempana kuin jotkut muut rodut.
Fleckvieh-nautakarjalla on niin monia toivottavia ominaisuuksia, että niitä käytetään usein risteytykseen. Vakiintuneet lypsy- ja lihanaudat risteytetään Fleckvieh-nautojen kanssa eläinten tuotannon, terveyden ja käytön lisäämiseksi.
Käyttää
Fleckvieh-nautaa käytetään nykyään maidon ja lihan tuotantoon. Niitä käytetään myös risteytykseen olemassa olevien nautapopulaatioiden koon ja tuotannon lisäämiseksi. Ne ovat suosittuja kasvattajien keskuudessa, koska sonnit kasvavat nopeasti ja tuottavat vähärasvaista lihaa.
Naaraat tuottavat laadukasta maitoa ja vasikat voidaan myydä lisätulona. Nahoista voidaan valmistaa korkealaatuisia nahkatuotteita. Nautakarjan pitkäikäisyys ja niiden tuottamat suuret voitot tekevät niistä haluttuja valintoja viljelijöiden keskuudessa.
Ulkonäkö
Sekä Fleckvieh-sonnit että lehmät ovat väriltään samaa väriä, joka on punainen ja valkoiset merkit vatsassa ja jaloissa. Kasvot ovat valkoiset. Jotkut Fleckvieh-nautakarjat voivat olla tasaisen punaisia ilman valkoisia merkkejä.
Lehmät ovat noin 4,5 jalkaa korkeita. Härät ovat noin 5,5 jalkaa pitkiä. Heillä on hyvin muotoutunut, lihaksikas vartalo. Sonneilla on pyöreämpi muoto, ja pään ja lapaluiden välissä on kyhmy. Lehmillä on suora selkä ja neliömäisempi muoto.
Väestö/jakauma
Fleckvieh-nautarotu on maailman toiseksi suurin nautapopulaatio 41 miljoonalla yksilöllä. Rotua nähdään nykyään monissa maissa. Pohjois-Amerikan ja Sveitsin lisäksi Fleckvieh-nautakarjaa tavataan Belgiassa, Perussa, Etelä-Amerikassa, Etelä-Afrikassa, Uruguayssa ja Alankomaissa.
Onko Fleckvieh-nautakarja hyvä pienviljelyyn?
Fleckvieh-nauta on hyvä pienviljelyyn ja viljelijöiden toivoma. Fleckvieh-lehmien maidontuotanto on korkea niin kauan kuin ne saavat laadukasta rehua ja hoitoa. Ne voivat myös tuottaa enemmän maitoa pienemmällä rehulla kuin muut rodut.
Fleckvieh-nauta on vastustuskykyinen myös yleisille taudeille, kuten itärannikon kuumeelle ja utaretulehdukselle. Niiden pitkäikäisyys, helppohoitoisuus ja korkea tuotto tekevät niistä ihanteelliset valinnat pienviljelyyn, jos niille on riittävästi tilaa.
Fleckvieh-nautakarja kehitettiin 1830-luvulla kaksikäyttöiseksi roduksi. Nykyään ne ovat maailman toiseksi väkirikkain rotu ja tuottavat korkealaatuista maitoa ja lihaa. Niiden helppohoitoisuus, tottelevainen luonne ja rajalliset terveysongelmat tekevät niistä ihanteellisia valintoja maanviljelijöille. Näitä karjaa tavataan monissa maissa ympäri maailmaa, ja niiden väkiluku on 41 miljoonaa.
