Ataksia on tieteellinen termi, jota käytetään kuvaamaan epänormaaleja, koordinoimattomia liikkeitä. Ataksia ei ole itse sairaus, vaan pikemminkin merkki taustalla olevasta sairaudesta tai häiriöstä.
Kissalla on kolmen tyyppistä ataksiaa, nimittäin proprioseptiivinen ataksia, vestibulaarinen ataksia ja pikkuaivoataksia. Keskustelemme alla, mitä tämä kaikki tarkoittaa ja miksi se on tärkeää.
Ataksia kissoilla: määritelmä, syyt ja hoito
1. Proprioseptiivinen ataksia
Proprioseptio on kehon kyky aistia sijaintinsa, liikkeensä ja toimintansa. Proprioseptio antaa kissalle mahdollisuuden kävellä ilman, että hän tietoisesti miettii, mihin jalat asettavat seuraavaksi. Proprioseptiivinen ataksia ilmenee, kun on selkäydinsairaus. Tämän seurauksena aivoista tulee vähemmän palautetta, joka kertoo keholle missä se on suhteessa maahan.
Kissa, jolla on proprioseptiivinen ataksia, huojuu, sen raajat ristiin kävellessä ja varpaat rypistyvät.
2. Vestibulaarinen ataksia
Vestibulaarinen järjestelmä on aistijärjestelmä, joka osallistuu tasapainoon. Vestibulaarijärjestelmä voidaan jakaa perifeerisiin ja keskusosiin. Ääreiskomponentti sijaitsee syvällä sisäkorvan sisällä, kun taas keskeiset komponentit sijaitsevat aivojen alaosassa. Sairaus tai perifeerisen tai keskusjärjestelmän vaurio voi johtaa vestibulaariseen ataksiaan.
Vestibulaarisen ataksiaan viittaavia merkkejä ovat pään kallistus, kallistuminen, kaatuminen, pyöriminen, satunnainen pyöriminen ja tahattomat silmien liikkeet (nystagmus).
3. Pikkuaivojen ataksia
Piivojen ataksiaa havaitaan kissoilla, joilla on pikkuaivojen sairauksia tai poikkeavuuksia.
Pikkuaivot ovat kallon takaosassa oleva aivojen osa, joka vastaa koordinaatiosta ja tasapainosta.
Kissat, joilla on pikkuaivojen ataksia, näyttävät usein normaaleilta levossa, mutta kun ne alkavat liikkua, niillä on koordinoimattomia liikkeitä ja suuria, liioiteltuja askeleita. Sairastuneilla kissoilla on tyypillisesti myös pään ja kehon vapinaa sekä leveäjalkainen asenne.
Ataksiaan syyt kissoilla
Kissan ataksiaan on monia syitä riippuen siitä, missä ongelma sijaitsee.
1. Kissojen proprioseptiivisen ataksian syitä ovat:
- Selkäytimen verenvuoto
- Selkäydinhalvaus (selkäytimen verenkierron häiriö)
- nikamamurtumat
- Selkäytimen kasvaimet
- Selkäydintulehdus
- Spinal absessi
- nikamavälilevysairaus
- selkärangan tai selkäytimen kehityshäiriö
2. Kissojen vestibulaarisen ataksian syitä ovat:
- Väli- tai sisäkorvan tulehdus
- Nenänielun polyyppi
- Keski- tai sisäkorvan kasvain
- Aivokasvain
- Pään trauma
- Infektioiden aiheuttama aivotulehdus (esim. toksoplasma ja kissan tarttuva peritoniitti)
- Idiopaattinen (tuntematon syy)
3. Kissojen pikkuaivojen ataksian syitä ovat:
- Rakenteelliset poikkeavuudet (esim. kohdussa kehittyvien kissanpentujen panleukopeniavirusinfektion aiheuttama pikkuaivojen alikehittyminen)
- Aivokasvaimet
- Aivojen tulehdus tai infektio (esim. toksoplasma, FIP, immuunivälitteinen tulehdus)
- Pään trauma
4. Muut ataksian syyt
- Alhainen verensokeri (hypoglykemia)
- Huumeet (esim. metronidatsoli)
- Toksiinit (esim. lyijy)
Ataksian hoito kissoilla
Hoito riippuu ataksian taustalla olevasta syystä. Syyn määrittämiseksi ja ataksian luokittelemiseksi proprioseptiiviseksi, vestibulaariseksi tai pikkuaivoksi hoitava eläinlääkäri kerää perusteellisen historian sairastuneesta kissasta ja suorittaa fyysisen ja neurologisen tutkimuksen. Lisätutkimukset, kuten verikokeet, korvanäytteet, röntgenkuvat, CT-skannaukset, magneettikuvaukset ja aivo-selkäydinnesteanalyysi, voivat myös olla tarpeen.
Jotkin ataksian syistä ovat hoidettavissa. Esimerkiksi vestibulaarista ataksiaa aiheuttavaa keski- tai sisäkorvan tulehdusta hoidetaan antibiooteilla tai sienilääkkeillä tunnistetusta tarttuvasta organismista riippuen. Leikkaus voi olla tarkoitettu välilevysairaudelle, nikamamurtumille, nenänielun polyypeille ja tietyntyyppisille kasvaimille. Idiopaattiseen ataksiaan ei ole erityistä hoitoa, paitsi tukihoito, ja tila paranee usein itsestään.
Kaikki ataksiaa aiheuttavat sairaudet ja häiriöt eivät valitettavasti ole parannettavissa, jolloin hoidon painopiste on kissan elämänlaadun ylläpitämisessä.
Kissat, joilla on ataksia, tulee sulkea tilaan, jossa ne eivät voi vahingoittaa itseään. Kissat saattavat tarvita myös tukihoitoa, kuten kivunhallintaa, pahoinvointilääkkeitä, IV-nesteitä ja avustettua ruokintaa, jos ne eivät pysty syömään ja juomaan itse.