Histiosytoosi on harvinainen tila, joka johtuu kehon normaaleista soluista, histiosyyteistä. Berninpaimenkoirat voivat kehittää syöpäkasvaimia, joita kutsutaan histiosyyttisiksi sarkoomiksi. Muina aikoina berninpaimenkoirat kehittävät systeemisen (koko kehon) histiosytoosin, joka ei ole syöpää aiheuttava, mutta etenevä ja heikentävä. Keskustelemme näistä molemmista Bernerpaimenkoirissa, mitä etsiä ja miten pentuasi voidaan kohdella.
Mikä on histiosytoosi?
Berninpaimenkoirissa on kahdenlaista histiosytoosia. On olemassa hyvänlaatuinen muoto, joka tunnetaan nimellä ihon tai systeeminen histiosytoosi. On myös aggressiivinen syöpämuoto, joka tunnetaan pahanlaatuisena histiosytoosina. Systeeminen muoto voi olla peritty tai peritty aiemmilta perheenjäseniltä. Jotkin koirat voivat kuitenkin vaikuttaa sukuhistoriasta riippumatta.
Ei tiedetä, mikä stimuloi histiosyyttejä, elimistön normaaleja soluja, alkamaan lisääntyä.1 Saatat huomata kyhmyjä tai kasvaimia missä tahansa koirasi kehossa, suussa, korvat jne. Joskus kasvut alkavat kuitenkin sisäisesti elimistä, joita ei voi nähdä paljaalla silmällä. Systeemisessä muodossa nämä kasvut kasvavat ja vähenevät, joskus spontaanisti. Muina aikoina kasvu ei heikkene ilman lääkkeitä. Näitä jaksoja esiintyy koko koiran elämän ajan, ja jokainen jakso on pahempi kuin edellinen.
Pahanlaatuisessa muodossa saatat huomata tai olla huomaamatta samoja asioita kuin systeemisessä histiosytoosissa. Usein pahanlaatuisessa muodossa ei ole näkyviä ulkoisia vaurioita. Pahanlaatuinen muoto on kuitenkin erittäin aggressiivinen ja etenee viikkojen kuluessa. Vauriot ja/tai epänormaalit merkit eivät vahaa ja häviä, vaan vain pahenevat nopeasti ja aggressiivisesti useimpien koirien taudista kuukautisten kuluessa.
Mitä ovat histiosytoosin merkit?
Aluksi saatat huomata koirassasi yhden tai useita kyhmyjä ihon alla. Nämä kyhmyt voivat vaihdella kooltaan pienistä kyhmyistä suurempiin massoihin. Niitä voi esiintyä muuallakin kuin iholla, jopa silmissä, nenässä ja suussa. Joskus on vain muutamia kokkareita, jotka kasvavat ja sitten pienenevät kooltaan. Muina aikoina nämä kyhmyt voivat haavautua tai repeytyä auki. Koirallasi voi tällöin olla useita itkeviä, tihkuvia kyhmyjä kehossaan. Kun näin tapahtuu, nämä alueet voivat myös saada tartunnan. Saatat huomata keltaista, ruskeaa, vihreää tai valkoista vuotoa ja/tai hajua näiden alueiden ympärillä, jos sitä esiintyy.
Berninpaimenkoira voi saada tämän taudin kaikkialle kehoonsa. Yllä kuvattujen kyhmyjen lisäksi koirasi imusolmukkeet voivat myös suurentua. Kun koirallasi on kohtaus, se voi tuntea olonsa erittäin epämukavaksi, väsyneeksi, ja lisäksi kehittyy yllä mainittuja infektioita.
Muille berninpaimenkoirille voi kehittyä histiosyyttisiä sarkoomia tai syöpäkasvaimia. Nämä näkyvät usein alussa hyvänlaatuisena histiosytoosin muotona. Se kuitenkin leviää sisäisesti muihin elimiin, kuten maksaan ja pernaan. Muina aikoina pahanlaatuinen muoto ei esiinny ulkoisesti ja vaikuttaa vain elimiin, kuten maksaan ja pernaan. Näissä tapauksissa saatat huomata koirasi painon putoavan, ruokahalun heikkenevän, letargiaa tai jopa vatsan turvotusta.
Mitä ovat histiosytoosin syyt?
Histiosyytit ovat normaaleja soluja kehossa.2Ne ovat osa immuunijärjestelmän soluryhmää, jota kutsutaan makrofageiksi. Terveillä eläimillä histiosyytit osallistuvat normaaliin immuunivasteeseen erilaisille laukaisimille tai ärsykkeille. Histiosytoosissa nämä solut kasvavat ja lisääntyvät nopeasti. Tällä hetkellä ei tiedetä, miksi näin tapahtuu. Joskus sairaudet, kuten leishmaniaasi, voivat olla syynä, mutta suurimmalla osalla tapauksista ei ole ärsykettä.3
Berninpaimenkoirien sairaus voi olla perinnöllinen. Tämä on yleisintä systeemisessä histiosytoosissa, vaikka sitä voi esiintyä myös pahanlaatuisessa muodossa. Vaikka muut rodut voivat saada taudin, berninpaimenkoirat ovat ylivoimaisesti edustettuina. Miksi he ovat alttiimpia tälle taudille, sitä tutkitaan edelleen.
Kuinka hoidan berninpaimenkoiraa, jolla on histiosytoosi
Eläinlääkärisi on ensin määritettävä koirasi tarkka diagnoosi, jotta se voi hoitaa sitä parhaiten. Ainoa tapa selvittää koirien kyhmyjen syy on, että eläinlääkäri ottaa kudosnäytteen ja lähettää sen laboratorioon patologin tarkastettavaksi. Tyypillisesti koirallesi levitetään alueelle joko paikallista puututtavaa ainetta tai se rauhoitetaan. Sitten otetaan pieni kudosnäyte ja alue suljetaan yhdellä tai kahdella ompeleella.
Jotkin histiosytoosin muodot voivat reagoida suuriin immunosuppressiivisten lääkkeiden annoksiin. Toisin sanoen lääkkeet, jotka vaimentavat elimistön luonnollista immuunivastetta niin, että kyhmyt pienenevät. Tämä tietysti lisää koirasi riskiä saada infektio mistä tahansa lähteestä, koska sen immuunijärjestelmä on heikentynyt. Koirallesi on usein annettava immunosuppressiivisten lääkkeiden yhdistelmä, kunnes löydetään parhaat yhdistelmät ja annokset, jotka toimivat.
Valitettavasti, jos berninpaimenkoirallasi on pahanlaatuinen histiosytoosi, saatat joutua kääntymään eläinlääkärin onkologin puoleen. He voivat parhaiten keskustella mahdollisista kemoterapia-aineista ja niiden tehokkuudesta. Valitettavasti pahanlaatuinen muoto on erittäin aggressiivinen, eikä monien lääkkeiden tai lääkeyhdistelmien ole osoitettu olevan tehokkaita. Eläinonkologisi voi kuitenkin parhaiten keskustella uusimmista tiedoista.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Voiko koirani parantaa?
Ei. Tämä on elinikäinen sairaus. Jos koirallasi on diagnosoitu hyvänlaatuinen histiosytoosi, tapahtumat voidaan toivottavasti hallita ja ylläpitää lääkkeillä. Koirasi ikääntyessä systeemisen histiosytoosin jaksot pahenevat. Jos koirallasi kuitenkin diagnosoidaan pahanlaatuinen syöpämuoto, tauti etenee nopeasti ja on kohtalokas.
Voiko histiosytoosi levitä muihin koiriini?
Ei, hyvänlaatuinen tai pahanlaatuinen muoto ei ole tarttuvaa. Vaikka vauriot haavautuisivat ja tulehtuivat, ei ole raportoitu sekundaarisen infektion leviämistä muihin eläimiin.
Johtopäätös
Histiosytoosi johtuu tuntemattomasta laukaisimesta, joka aiheuttaa kehon normaalien histiosyyttien nopean lisääntymisen. Berninpaimenkoirilla ne voivat kärsiä ei-syövästä tai systeemisestä histiosytoosista. Berninpaimenkoirat voivat myös kärsiä erittäin aggressiivisesta pahanlaatuisesta histiosytoosista, joka on tappava kuukausien kuluessa. Koirat kasvattavat kaikkialla kehossa kyhmyjä ja/tai massoja, jotka voivat olla tai eivät näy silmällä. Kudosten arviointi laboratoriossa tarvitaan diagnoosia varten, jotta hoitoa voidaan suositella. Hoito on elinikäistä, ja pahanlaatuinen muoto on kohtalokas ja systeeminen muoto etenee koirasi ikääntyessä.
