Toisin kuin kotikissat, gepardit ovat kesymättömiä kissoja, jotka ovat erinomaisia saaliinsa vainoamisessa ja metsästämisessä. Luulisi, että gepardit karjuisivat kuin leijonat ja tiikerit, mutta niin ei ole. Gepardin fyysinen koostumus estää niitä karjumasta kuin isot kissat, jotenne kehrää ja miauku kuin kotikissat On ehdotettu, että ne eivät kuitenkaan ole tarpeeksi mukavia kehräämään ihmisten ympärillä.
Gepardi kehrää
Webster’s Dictionaryn mukaan kehrääminen kuvataan "matalaksi, jatkuvaksi väriseväksi ääneksi, jonka kissa antaa, kuten sisällön tai vastaavan äänen." Tieteellistä määritelmää ei kuitenkaan ole.
Ihmiset yhdistävät kehräävän kissan tyytyväisyyteen, mutta kissat kehräävät loukkaantuessaan, innoissaan, kivusta ja kuollessaan. Kissat kehräävät myös toimiessaan alistuvaisesti ja synnyttäessään. Onko siis mahdollista, että kehrääminen on osoitus muusta kuin tyytyväisyydestä?
Gepardin neljä muuta ääntä
Gepardit pitävät samoja ääniä kuin tyypillinen kotikissa. Ne miau ja kehrää, eivätkä karjuuta kuin leijonat. Gepardit eivät pysty karjumaan kuin leijonat, koska niiden fyysinen rakenne on kuin kotikissalla. Heillä on niin kutsuttu "kiinteä" äänilaatikko, joka saa heidän äänihuunsa värisemään heidän hengittäessään sisään ja ulos.
Körräämisen lisäksi gepardit pitävät muitakin ääniä, kuten murinaa, huutamista ja sirkutusta.
1. Sirkutus
Naarasgepardit pitävät sirkuttavaa ääntä, kun hän on vuorovaikutuksessa pentujensa kanssa tai kun hän haluaa löytää kumppanin. Uros- ja naarasgepardit myös sirkuttavat yrittäessään löytää toisiaan. Gepardin sirkutuksen ääni voidaan helposti luulla linnuksi.
2. Huutaa
Ihmiset ovat tunteneet gepardien tuottaman kovaäänisen huutavan äänen jopa 2 km:n päässä. Huutoa käytetään yhteyden muodostamiseen. Huukuvia ääniä käyttävät enimmäkseen äidit tai nuoret gepardit, kun ne on erotettu toisistaan.
3. Valittaa, sihisee, murisee ja sylkee
Onpa kissa villi, kotikissa, iso tai pieni, ne kaikki ilmaisevat jonkinasteista murinaa ja sihisemistä. Kun kissa murisee tai sihisee, se on yleensä merkki onnettomasta kissasta.
Meille kaikille on tuttu kissan äänihuulista tuleva ankara rypistävä ääni. Kissa murisee vaatiakseen omistaa jotain, kun se tuntee olevansa saalis tai uhattuna tai kun se käskee sinua palaamaan takaisin. Jos uhkaus tai toiminta ei lopu, kissa alkaa sihisemään. Kissat sihisevät yleensä viimeisenä keinona ja ennen kuin se hyökkää. He myös viheltävät pelotellakseen tai saadakseen määräävän aseman.
Taistelutilanteessa tai agonistisissa tilanteissa gepardien tiedetään voihkivan, sihisevän, murisevan ja pitävän sylkevää ääntä.
- Kun gepardi aistii kasvavan uhan, se voi alkaa kyykistyä valitessaan. Melko usein valittamista seuraa sihiseminen ja murina.
- Gepardin agonistinen ääntely jatkuu murisevien, voihkivien ja sihisevien äänien yhdistelmällä.
- Gepardi alkaa sylkeä, kun se lopettaa agonistisen vasteen. Sylkemisääniin liittyy yleensä gepardin lyöminen tassuillaan maahan vakuuttavasti.
- Gepardi pitää sihisevää ääntä ennen ja jälkeen tassujen lyömisen ja sylkemisen.
4. Miauu
Tiesitkö, että kotikissojen lisäksi on muitakin kissoja, jotka miau? Gepardit, leijonanpennut, puumat ja lumileopardit tunnetaan myös miauvan. Miaukulla saa kiintymystä ja ruokaa tai löytää toisiaan.
Kotikissat eivät kuitenkaan miau toisiaan. He käyttävät vain meowingia kommunikoidakseen ihmistensä kanssa. Kukaan muu ei saa kunniaa.
Johtopäätös
Joten toisin kuin tiikerit ja leijonat, gepardit miauuvat ja kehräävät kuin kotikissat eivätkä karjaa. Heillä on kuitenkin räjähtävä huuto. Vaikka gepardit voivat olla yleistä kehräämässä, ne eivät viihdy kehräämässä ihmisten edessä, joten älä odota meneväsi eläintarhaan kuulemaan gepardin kehrää ja miau.
