Oletko koskaan miettinyt, onko kissasi liian laiska? No, et olisi ensimmäinen.
Monet ihmiset ovat kysyneet tämän kysymyksen joko suoraan karvaiselle seuralaiselleen tai useammin paikalliselle eläinlääkärilleen. Ehkä tällainen kyseenalaistaminen on saanut tutkimuksen kysymykseen "Kuinka paljon liikuntaa kissa tarvitsee?" tai ehkä se on poikinut tiedemiehistä, joilla on samank altainen uteliaisuus kuin kissaystävillämme.
Vaikkayleensä on sovittu, että kissoilla tulisi olla vähintään 30 minuuttia liikuntaa päivässä, jaettuna lyhyempiin jaksoihin, monet tekijät määräävät, kuinka paljon leikkimistä kissan harjoitusaika. Alla tutkimme aihetta tarkemmin ja yritämme selvittää, kuinka paljon tai kuinka vähän on tarpeeksi kissaeläimille.
Miksi liikunta on tärkeää kissoille ja mitä tapahtuu, jos et leiki kissasi kanssa?
Liikalihavuus on vakava ongelma lemmikeillä maailmanlaajuisesti, ja raporttien mukaan 11,5–63 % kehittyneiden maiden kissoista luokitellaan ylipainoisiksi tai lihaviksi. Kuten ihmisilläkin, liikalihavuus voi lisätä monien vakavien sairauksien, kuten diabeteksen, nivelrikon ja jopa tietyntyyppisten syöpien riskiä ja etenemistä sekä lyhentää odotettua elinikää.
Asuntoolosuhteet, mukaan lukien pääsy ulos ja siitä johtuva aktiivisuustasot ja leikkikäyttäytyminen, ovat avaintekijöitä, jotka vaikuttavat kissan liikalihavuuden riskiin.
Riittävä päivittäinen liikunta tai leikki auttaa myös luomaan hyviä käyttäytymispiirteitä/tottumuksia. Käyttäytymismuutoksia tai ongelmakäyttäytymistä (esim. huonekalujen naarmuuntumista, aggressiota, liiallista ääntelyä ja liiallista aktiivisuutta yöllä) raportoidaan usein, kun kissan päivittäisestä rutiinista ei ole leikkimistä (tai se on hyvin rajoitettua).
Mitkä tekijät vaikuttavat kissan aktiivisuuteen?
Ensinnäkin iällä on v altava rooli kotikissojen aktiivisuustasoissa. Nuoremmat kissat ovat yleensä aktiivisempia aikuisiin verrattuna, erityisesti iäkkäät kissat.
Toiseksi kissan sukupuoli voi vaikuttaa myös kissojen aktiivisuuteen, ja monet tutkimukset osoittavat, että naaraskissat ovat yleensä aktiivisempia kuin ikäiset urokset (vaikka näin ei aina välttämättä ole).
Kolmas tekijä olisi kissojen kasvatusolosuhteet. Pienemmissä tiloissa, joihin on rajoitettu tai ei lainkaan pääsyä ulkona, elävät kissat ovat vähemmän aktiivisia kuin kissat, joilla on helpommin saavutettavissa olevat ulkotilat ja suuremmat asuintilat.
Persoonallisuutta voidaan pitää neljäntenä tekijänä, joka vaikuttaa kissan aktiivisuustasoon. Viides huomioon otettava tekijä on kissan yleinen terveydentila tai muiden sairauksien esiintyminen (esim.esim. erilaiset sairaudet), jotka voivat vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin ja puolestaan kissan todettiin olevan aktiivinen.
Lopuksi, suhteesi erityinen dynamiikka kissasi kanssa vaikuttaa merkittävästi kissasi leikkikäyttäytymiseen. Esimerkiksi kissanomistajan aikataulu ja siten työtunnit kotona verrattuna voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, milloin ja kuinka paljon leikkikäyttäytymistä tapahtuu.
Kuinka paljon liikuntaa kissani tarvitsee?
Lyhyesti sanottuna mitään tarkkaa numeroa ei voida yleisesti soveltaa mihinkään kissaan. Kissojen leikkitarpeista tiedetään tällä hetkellä vähän, vaikka useimmat eläinlääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että vähintään 30 minuuttia päivässä on ihanteellinen.
Aiemmissa (kysely)tutkimuksissa on selvitetty, kuinka paljon aktiivisuutta eri maiden kissanomistajat pitävät normaalina. Vuonna 1997 tehdyssä tutkimuksessa kuvattiin kissanomistajia, jotka kertoivat leikkivänsä kissojensa kanssa kolme kertaa päivässä, ja kunkin kolmen istunnon leikkiajat vaihtelivat 20–40 minuutin välillä.
Uudempi tutkimus vuonna 2014 dokumentoi, että yli puolet vastanneista kissanomistajista leikki kissojensa kanssa useammin kuin kahdesti päivässä, mutta tällaiset istunnot kestivät yleensä vain 5–10 minuuttia. Vaikka ihmiset, jotka olivat vuorovaikutuksessa kissojensa kanssa useammin päivän aikana, ilmoittivat yleensä harvemmista käyttäytymisongelmista, mutta tarkka leikki- tai harjoitusraja on vielä määrittämättä asiaan liittyvien tekijöiden mukaan.
On myös tärkeää ymmärtää, että kissojen leikkitarpeisiin kuuluu muutakin kuin ihmisten ja kissojen leikki. Vuorovaikutus muiden kotitalouden kissojen, muiden eläinten kanssa ja jopa leikkiminen yksinään ovat arvokkaita edistäjiä kissan leikkitarpeisiin, jotka vaihtelevat kissoittain.
Leikkikäyttäytyminen voidaan jakaa myös kolmeen laajaan luokkaan, nimittäin liikkuvaan leikkiin (esim. juokseminen ja hyppiminen), esineleikkeihin (esim. rypistyneen paperin ympärillä lyöminen tai leluhiiren kantaminen), ja sosiaalinen leikki (esim. paini toisen kissan kanssa tai leikkiminen koiran tai ihmisen kanssa). Ihannetapauksessa kissoilla pitäisi olla pääsy kaikkiin kolmeen leikkimuotoon tai pystyä osallistumaan niihin leikkitarpeidensa täyttämiseksi.
Mitä voin tehdä päivittäisen aktiivisuuden lisäämiseksi?
Erilaisia menetelmiä on tutkittu kissojen vapaaehtoisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi liikalihavuuden ehkäisemiseksi tai jopa hallitsemiseksi. Yhdessä tutkimuksessa tarkasteltiin juoksupyörän käyttöä, jolloin tutkimukseen osallistuneet kissat tottuivat siihen kolmen viikon aikana ja arvioitiin, onko niiden aktiivisuustasossa tapahtunut muutoksia.
Tottumisjakson jälkeen naaraskissat osoittivat lisääntynyttä vapaaehtoista fyysistä aktiivisuutta erityisesti pimeän aikana. Sitä vastoin uroskissat eivät osoittaneet muutosta verrattuna niiden aktiivisuustasoon ennen tottumista. Naaraskissojen havaittiin myös olevan yleisesti ottaen aktiivisempia verrattuna tässä tutkimuksessa oleviin uroskissoihin. Joten varsinkin nuorille naaraskissoille juoksupyörän käyttöönotto voi olla arvokas työkalu aktiivisuuden lisäämiseen.
Päiväisen ruokintatiheyden on myös osoitettu vaikuttavan kissojen fyysiseen aktiivisuuteen. Eräässä tutkimuksessa kerrottiin, että neljä kertaa päivässä ruokitut kissat osoittivat enemmän vapaaehtoista fyysistä aktiivisuutta (eli enemmän kokonaisaktiivisuutta ja keskimääräistä päivittäistä aktiivisuutta) kuin kissoilla, jotka saivat yhden suuren aterian päivässä.
Mielenkiintoista kyllä, neljä kertaa päivässä ruokitut kissat osoittivat aktiivisuutta myös päivänvalossa. Sitä vastoin kissat, joita ruokittiin kerran päivässä, olivat yleensä aktiivisempia pimeinä aikoina. On oletettu, että tämä ero aktiivisuustasoissa johtuu kylläisyyden erosta. Toisin sanoen kerran päivässä syövien kissojen uskotaan olevan kylläisempiä, kun taas neljästi päivässä ruokitut kissat voivat olla aktiivisempia nälän vuoksi, mikä saa heidät olemaan tekemisissä ympäristönsä kanssa ruokkimisen toivossa.
On tietysti muitakin keinoja, joilla voit rikastuttaa kissosi ympäristöä ja toivottavasti auttaa lisäämään leikkikäyttäytymistä. Näitä ovat lelujen tai rikastusvälineiden, kuten sauvojen tai sauvojen, kissanminttulelujen, kotitekoisten ruokintalaitteiden, kissan tornien tai puiden, laserosoittimien ja jopa vanhan hyvän pahvilaatikon käyttö.
Johtopäätös
Jokainen kissa on erilainen, ja sinun on selvitettävä, mitä liikuntamuotoja ja muita mahdollisia vaihtoehtoja kissasi rakastaa ja harrastaa täysin, jotta kissasi voisi elää parhaan mahdollisen elämänlaadun. Ja oletetaan, että kissasi vastustaa leikkikäyttäytymistä. Siinä tapauksessa kannattaa keskustella paikallisen eläinlääkärin kanssa kissan ympäristöstä ja jopa arvioida kissasi mahdollisten muiden sairauksien var alta, jotka saattavat vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti se osoittaa leikkikäyttäytymistä.
